sunnuntai 3. lokakuuta 2010

Kunming, Kiina

Kiinan kansallispaiva sujui rattoisasti kiskojen kolkkeessa. Kunmingin juna-asemalla oli tolkuton ryysis. Loydettiin talla kertaa suht kivuttomasti oikea paikallisbussi mutta tuli vetastya muuta pysakki pitkaksi ja jouduttiin turvautumaan taksin apuun hotellin loytamiseksi. Majoitus taalla on kolme kertaa halvempaa mita oli Shanghaissa (nyt n 13 eur). Shanghaista jai samantyyppinen vaikutelma kuin Hong Kongista, melko lansimaalainen kaupunki. Shangaissa mm majoitus oli tyyrista (n 40 eur) Kaakkois-Aasian hintatasoon tottuneelle, lieko expolla osuutta asiaan. Tama Kunming on hieman pienempaa kaliperia vain noin miljoona asukasta. Huomenna jatetaan kaupungin katkut ja polyt hetkeksi taakse ja lahdetaan katsastamaan vuori ja riisiterassimaisemia. Kaytiin tanaan ostamassa bussiliput huomiselle ja ensiksi mentiin lonely planetin opastamalle asemalle. Siella ihmiset pyoritteli paataan. Useiden lahinna viitomakielisten keskusteluiden perusteella tultiin siihen ymmarrykseen etta ko. bussit lahtevat nykyaan muualta. Meidat viitteloitiin minibussiin ja lopulta paadyttiinkin uudenkarhealle bussiasemalle joka sijaitsi reilusti keskustan ulkopuolella. Siella lippuneiti puhui jopa jonkunverran englantia ja lipun osto oli pala kakkua. Paluu keskustaan olikin tyolaampi. Samaa kyytia milla asemalle tultiin ei loytynyt millaan ja englantia ei tuntunut puhuvan kukaan. Ajattelin etta mennaan taksilla ja loin majapaikan kortin suharin kouraan. Kuski molkotti jotain epamaaraista joten se siita. Lopulta saatiin ongittua meille sopivan bussin numero ja kun se oikea bussi viela lopulta loytyi ryysiksen ja liikennekaaoksen keskelta niin paastiin takaisin keskustaan.

Kaikenkaikkiaan esim junalippujen osto asemilta on onnistunut helposti kun on ollut kohteen nimi kiinaksi ja mieluusti junan numero. Isommissa kaupungeissa on kylla lippuluukku lankkareille jossa puhutaan ihan kaypaa englantia. Yksi asia mita pitaisi petrata on haalia kiinan kielella jotain ruokien nimia paperille. Monesti ruokapaikoissa ei ole sanaakaan englantia, joskus sentaan seinalla jotain annosten kuvia jeesaamassa. Ruokien tilaaminen on perustunut paljolti visuaalisiin havaintoihin eli vakoiltu minkalaista ruokaa ihmiset syovat. Ruokalaji nimelta "same" on ollut siis suosittu. Ei taalla nalkaan kuole vaikkei kielta osaakkaan mutta paasisi huomattavasti paremmin sisaan paikallisen keittion saloihin kun olisi vahan tietoa. Kielen opiskeluun olen panostanut sen verran etta osaan kutakuinkin kaksi sanaa, kasimerkit rules...

Nyt on tahan koneelle muitakin tulijoita joten oikoluku jaa tekematta, toivottavasti saa jotain tolkkua

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti