torstai 29. heinäkuuta 2010
Kuala Lumpur, Malesia
Tylsien Tawaun päivien jälkeen Kuala Lumpur oli todella tervetullut kohde. Tämän reilun päivän mittaisen pikavissitin aika meni kuin siivillä. Käytiin nyt katsastamassa se kaksoistornien kävelysilta. Lippujen lunastus aukesi aamulla 08:30 ja paikalla oli ihan tolkuton määrä porukkaa odottelemassa. Päivä on jaettu 15 min jaksoihin ja se huomattiin jo viime kerralla että aikaisin on oltava liikkeellä jos meinaa tiketin saada kouraansa. Helpolla se ilmaislippu ei tule, me jonotettiin 1,5 tuntia jonka jälkeen saatiin lippu myöhäiselle iltapäivälle. Kannattiko tuota "elämystä" jonottaa 1,5 tuntia? Mielestäni yksinkertaisesti ei! Vierailulla katsottiin 10 minuutin esittelyvideo joka esitteli Petronas firman toimintaa ja lyhyesti yleistä infoa kaksoistorneista jonka jälkeen 10 minuutin visiitin tuolle tornien välissäolevalle kävelysillalle. Näkymät eivät ole kummoiset koska tuo silta ei sijaitse mitenkään erityisen korkealla, no tulihan käytyä. Nyt on kamat kasassa, kohta lentokentälle ja suuntana Laos.
Tunnisteet:
Malesia
lauantai 24. heinäkuuta 2010
Tawau, Borneo (Malesia)
Sandakanista matka jatkui siis Kinabatangan joelle. Otettiin valmis paketti jonka majoitustukikohta oli Sukaun kylässä parin tunnin automatkan päässä Sandakanista. Matkalla maisemat oli varmaankin 95% palmupuuviljelmien peittämää, viidakko on saanut väistyä palmuöljyn tuotannon tieltä. Kaksi päivää Kinabatangan joella oli hieno kokemus, näki eläimiä joita on aiemmin nähnyt vain eläintarhassa. Retkiä järjestävä yritys oli mukava pikkufirma, hintaan sisältyi myös ruokailut. Ohjelmaan kuului ensimmäisen päivänä iltäpäiväveneretki ja pimeän laskeuduttua pieni kävelyretki viidakkoon. Tämän kävelyretken havainnot olivat muutama nukkuva pikkulintu, jokusia perhosia sekä pieniä hämähäkkejä ja ohi viuhahtavia lepakoita. Näin yöaikaan näitä lintuja ja perhosia pääsi näkemään todella läheltä toisin kuin päiväsaikaan. Toisena päivänä ohjelmassa oli veneretket joelle aikaisin aamulla, iltapäivällä ja myöhään illalla pimeän laskeuduttua. Näillä jokiretkillä nähtiin useita eri apinoita, moneen otteeseen myös näitä ainoastaan Borneolla eläviä nenäapinoita. Nyt olisi reissuvarustukseen kaivannut kiikareita ja hyvää kameraa.
Molemmilla iltapäiväretkillä nähtiin myös lähietäisyydeltä Pygmy elefantteja. Oli hauska seurata kun ne ruokailivat rantavedessä välillä painuen täysin sukelluksiin. Hauskin tapaus oli nuori yksilö joka olisi halunnut tulla veteen mutta ei oikein tiennyt miten päin sinne laskeutua. Usean empivän yrityksen jälkeen sekin pääsi veteen ja selvästi nautti olostaan. Joella näki myös useita lintuja joiden valtaosan nimet eivät jääneet mieleen tällaiselle asiaan vihkiytymättömälle vaikka opas niitä luettelikin.
Kolmantena aamuna oli vielä yksi aikainen aamuretki joelle jonka jälkeen matka jatkui Sempornan kaupunkiin. Kolmen tunnin bussimatka kiemurteli paljolti samanlaisissa maisemissa kuin joelle saavuttaessa, tolkuttomat palmupuuplantaasit olivat siis pääosassa. Indonesian puolella Borneota hakkuut ovat ilmeisesti tuhonneet metsää vielä enemmän kuin Malesian puolella. Onkohan 10 vuoden päästä jäljellä enään muuta kuin suojelualueet?? Semporna on pieni kaupunki ja turisteille lähinnä lähtöpiste lähisaarille tai sukellus/snorklausretkille. Olttin kaksi yötä riutan päälle rakennetusta "mökkikylässä" lyhyen venematkan päässä kaupungista. Noin 135 euron pakettihintaan kuului majoitus kahdeksi yöksi, ruokailut, retki lähisaarelle jossa itselle 2 sukellusta ja Moolle snorklausta.
Sukellusmesta oli ihan hienoa ei nyt mitään huippuerikoista kuitenkaan. Pakettiin kuului vielä sukellus resortin oman riutan kupeessa, siellä tosin ainoa mielenkiintoinen asia oli seurata kun Kiinalainen sukeltaja poukkoili kameransa kanssa minne sattuu. Riutalta suunnattiin takaisin Sempornan kaupunkiin. Sempornassa todettiin että siellä ei ole yhtään mitään nähtävää ja heti seuraavana aamuna jatkettiin Tawaun kaupunkiin. Olisi kannattanut jäädä esim sinne riutalle vielä pariksi päiväksi makoilemaan koska myös Tawau osoittautui kaupungiksi jossa ei ole oikeastaan mitään. Turistien jaloissa ei täällä ainakaan tarvitse pyöriä, länsimaalaisia ei ole juuri katukuvassa näkynyt. Ensimmäistä kertaa kahdeksaan kuukauteen on ollut ajankäytön suhteen pitkästyttäviä päiviä, oltaisiin oltu valmiita jatkamaan Kuala Lumpuriin jo muutama päivä sitten. Lento täältä Tawausta on kuitenkin vasta illalla 27.7 ja lentopäivän vaihtaminen tulisi turhan kalliiksi. Juuri tämän takia pyrin matkaamaan ilman turhia ennakkovarauksia aina kun mahdollista.
torstai 15. heinäkuuta 2010
Sandakan, Borneo (Malesia)
Sandakan on pikkukaupunki joka on nopeasti kahlattu läpi. Eilen käytiin katsastamassa orankien "kuntoutuskeskus" Sepilok. Sepilok käsittää suojelualueen jolla toimiva kuntoutuskeskus kuntouttaa loukkaantuneita tai orpoja Orankeja takaisin luontoon. Luonnossa jälkeläiset kulkevat emon mukana ensimmäiset 8-9 vuotta joista ensimmäiset 5 vuotta emon kantamana. Orvot Orangit ovat siis riippuvaisia ulkopuolisesta avusta. Keskuksessa sijaisäiteinä toimivat hoitajat opettavat nuorille Orangeille ensiksi kaikki itsenäiseen elämään tarvittavat taidot. Seuraavassa vaiheessa Orangit päästetään kulkemaan vapaana suojelualueelle jossa niille tarvittaessa tarjotaan ruokaa kaksi kertaa päivässä. Tätä ruokintatapahtumaa pääsee seuraamaan keskuksen yhteydessä. Aamuruokintaa klo 10 seuraamassa oli melko paljon yleisöä ja ruokailemaan saapui yksi nuori orangi sekä emo poikasensa kanssa. Lähempää näitä veikeitä ja ihmismäisiä otuksia pääsi seuraamaan kun kaksi nuorta orangia saapui hieman sivummalle ruokintapaikasta aivan kävelyreitin kupeeseen. Toisella nuorella Orangilla ei ollut kiipeilytaidot vielä ihan huipputerässä ja se muksahti välillä maahan. Iltapäiväruokintaa klo 15 oli seuraamassa huomattavasti vähemmän yleisöä. Päiväruokinnan jälkeen emo poikasineen näyttäytyi noin metrin päässä, harmi ettei valokuvat tästä tapahtumasta onnistuneet. Oranki eli Orangutan on malaj kieltä ja tarkoittaa viidakon ihmistä, luonnonvaraisena näitä elää ainoastaa Borneolla ja Sumatralla.
Tässä selvisi myös se että maailman luokan sukelluskohteille Sipadaniin on maailman luokan tunku. Sipadanille sukeltajien määrä on rajoitettu 120/päivä ja ainakin kaksi viikkoa eteenpäin oli täyttä kun tiedustelin. Täytyy siis käydä katsastamassa näkymät muissa kohteissa jotka sijaitsevat siinä ihan lähellä tätä hehkutettua Sipadania. Nämä muut kohteet ovat myös selkeästi halvempia joten budjetillekkin parempi vaihtoehto että Sipadan jää tällä erää väliin. Budjetti sallii luultavsti vain yhden sukelluspäivän Borneolla sillä varasin juuri huomiselle kahden päivän retken Kinabatangan joelle ja tähän upposi kahdelta hengeltä lähemmäs 200 euroa. Ohjelmassa veneretkiä joelle ja patikointia luonnossa, pitäisi olla hyvät saumat nähdä paikallista eläimistöä.
Tässä selvisi myös se että maailman luokan sukelluskohteille Sipadaniin on maailman luokan tunku. Sipadanille sukeltajien määrä on rajoitettu 120/päivä ja ainakin kaksi viikkoa eteenpäin oli täyttä kun tiedustelin. Täytyy siis käydä katsastamassa näkymät muissa kohteissa jotka sijaitsevat siinä ihan lähellä tätä hehkutettua Sipadania. Nämä muut kohteet ovat myös selkeästi halvempia joten budjetillekkin parempi vaihtoehto että Sipadan jää tällä erää väliin. Budjetti sallii luultavsti vain yhden sukelluspäivän Borneolla sillä varasin juuri huomiselle kahden päivän retken Kinabatangan joelle ja tähän upposi kahdelta hengeltä lähemmäs 200 euroa. Ohjelmassa veneretkiä joelle ja patikointia luonnossa, pitäisi olla hyvät saumat nähdä paikallista eläimistöä.
maanantai 12. heinäkuuta 2010
Kota Kinabalu, Borneo (Malesia)
Lento Kuala Lumpurista Kota Kinabaluun kesti 1,5h. Nämä Borneon lennot ovat Indonesian lentojen lisäksi sellaisia jotka varasin poikkeuksellisesti jo Suomesta käsin. Syy oli silloinen Air Asian kampanja jolloin lentoja myytiin pelkkien verojen hinnalla. Noilla hinnoilla ei takkiin olisi tullut paljoa vaikka lennot olisivat jääneet käyttämättä. Kyseisistä tarjouslennoista oli varattuna vielä elokuulle lennot Indonesian Sulawedelle mutta myöhemmin tänä keväänä Air Asia peruutti nuo lennot tyystin. Tämän seurauksena heinäkuun lopussa suunta on Laosiin.
Alkuperäisessä (erittäin hatarassa) Borneon visiossa oli tarkoitus kivuta Kaakkois-Aasian korkeimmalle vuorelle Mount Kinabalulle. Indonesiassa valloitettu tulivuori Gunung Rinjani saa nyt kuitenkin riittää tällä erää vuoriseikkailujen saralla. Mount Kinabalun kiipeäminen kuten muutkin luontoaktiviteetit täällä Borneolla on aika hintavia joten budjettimatkaajana ei niihin pysty venymään vaikka varmasti upeita kokemuksia olisivatkin. Budjetille sopivana vaihtoehtona käytiin yhdessä eläinpuistossa muuten aika on kulunut kaupunkia kierrellessä. Sää on ollut etenkin iltapäivisin melko sateista, nytkin tulee vettä ihan reipasta tahtia.
Koko reissun oikeastaan ainoa terveysvitsaus eli flunssa on taas ollut hieman kiusana. Kuola Lumpurin hotellihuoneen jatkuvasti päällä oleva keskusilmastointi vailla mitään säätömahdollisuuksia taisi olla tällä kertaa räkätaudin alkulähteenä.
Tiistaina singahdetaan täältä Kota Kinabalusta Sandakaniin jossa vierailukohteena on ainakin Orankien suojelupuisto Sepilok. Täytyy sitten paikanpäällä katsastaa että onko siellä mitään omalle budjetille sopivaa viidakkoretkeä tms tarjolla. Loppukuusta tarkoitus kurkistaa veden alaisia maisemia Sipadanilla joka pitäisi olla maailman luokan sukelluskohde.
Alkuperäisessä (erittäin hatarassa) Borneon visiossa oli tarkoitus kivuta Kaakkois-Aasian korkeimmalle vuorelle Mount Kinabalulle. Indonesiassa valloitettu tulivuori Gunung Rinjani saa nyt kuitenkin riittää tällä erää vuoriseikkailujen saralla. Mount Kinabalun kiipeäminen kuten muutkin luontoaktiviteetit täällä Borneolla on aika hintavia joten budjettimatkaajana ei niihin pysty venymään vaikka varmasti upeita kokemuksia olisivatkin. Budjetille sopivana vaihtoehtona käytiin yhdessä eläinpuistossa muuten aika on kulunut kaupunkia kierrellessä. Sää on ollut etenkin iltapäivisin melko sateista, nytkin tulee vettä ihan reipasta tahtia.
Koko reissun oikeastaan ainoa terveysvitsaus eli flunssa on taas ollut hieman kiusana. Kuola Lumpurin hotellihuoneen jatkuvasti päällä oleva keskusilmastointi vailla mitään säätömahdollisuuksia taisi olla tällä kertaa räkätaudin alkulähteenä.
Tiistaina singahdetaan täältä Kota Kinabalusta Sandakaniin jossa vierailukohteena on ainakin Orankien suojelupuisto Sepilok. Täytyy sitten paikanpäällä katsastaa että onko siellä mitään omalle budjetille sopivaa viidakkoretkeä tms tarjolla. Loppukuusta tarkoitus kurkistaa veden alaisia maisemia Sipadanilla joka pitäisi olla maailman luokan sukelluskohde.
maanantai 5. heinäkuuta 2010
Kuala Lumpur, Malesia
Nyt on muutamat päivät vietetty taas vaihteeksi city lomaa, ihnan mukavaa vaihtelua. Matka lentokentältä keskustan China Towniin bussi-metro yhdistelmällä kustansi kahdelta hengeltä 5 euroa, taksi olisi haukannut 20-25 euroa. Majoitus China Townin sydämessä Petaling Street:llä ihan asiallisessa hotellihuoneessa kustantaa nyt n 20 euroa. Petaling street on markkinakatu joka kuhisee väkeä aina, erityisesti iltaisin. Katu on sellaisen shoppailijan paratiisi joka ei piittaa siitä onko adidaksen logo ihan millilleen orginaalia vastaava tai että lukeeko kellossa Romex vai Rolex. Hintataso luonnollisesti huokea, tinkiä pitää toki täälläkin.
Kuala Lumpurin keskustassa on helppo poukkoilla menemään metroverkostoja käyttäen. Shoppailijoille tarjontaa on vaikka millä mitalla. Itselle tuo ominaisuus ei aiheuta mitään erityisiä riemunkiljahduksia, vaatetavaraa tuli kuitenkin jonkun verran haalittua. Saadaan jätettyä yksi laukku hotellin huostaan Borneon visiitin ajaksi eikä tarvi siis kaikkia ostoksia mukana raahata kolmea viikkoa.
Kuala Lumpurin tunnetuin maamerkki lienee Petronas Towers. Nuo kaksoistornit olivat maailman korkeimmat rakennukset vuoteen 2004 asti. Tornien välillä 170 m korkeudella on kävelysilta jolle pääsee tavallinen pulliainenkin vierailemaan. Pääsymaksua ei ole mutta pääsylippujen määrä on rajattu ja vaikka oltiin paikalla aamupäivällä oli päivän kiintiö jo täynnä. Tänään tehtiin uusi yritys mutta olisi kannattanut ensimmäisellä kerralla lukea opasteet tarkemmin: kävelysilta ei avoinna maanantaisin. No katsotaan jos tuolla ehtisi piipahtaa kolmen viikon päästä kun tullaan takaisin Kuala Lumpuriin Borneon visiitiltä. Kaksoistorneja paremmat näköalat kaupunkiin tarjoaisi Kuala Lumpur Tower, teleliikennetorni jossa kaupunkia pääsee ihailemaan näköalakerroksesta 100m kaksoistornien kävelysiltaa korkeammalta 10 euron hintaan. Jätettiin kaupungin tarkkailu yläilmoista kuitenkin tällä erää väliin. Vaikka ei tuo 10 euroa iso sijoitus olisi ollutkaan niin sillä kuitenkin ruokailee lähemmäs kymmenen kertaa paikalliskojuista.
Huomenna taas lentokentälle ja suuntana Sabah eli Malesian osavaltio Borneon koilisnurkassa. Muistinvirkistyksenä niille itseni lisäksi jotka viettivät maantiedontunnit pulkkamäessä niin Borneo on Maailman kolmanneksi suurin saari joka kuulu 73% Indonesialle, 26 Malesialle ja loput Brunei:lle.
Kuala Lumpurin keskustassa on helppo poukkoilla menemään metroverkostoja käyttäen. Shoppailijoille tarjontaa on vaikka millä mitalla. Itselle tuo ominaisuus ei aiheuta mitään erityisiä riemunkiljahduksia, vaatetavaraa tuli kuitenkin jonkun verran haalittua. Saadaan jätettyä yksi laukku hotellin huostaan Borneon visiitin ajaksi eikä tarvi siis kaikkia ostoksia mukana raahata kolmea viikkoa.
Kuala Lumpurin tunnetuin maamerkki lienee Petronas Towers. Nuo kaksoistornit olivat maailman korkeimmat rakennukset vuoteen 2004 asti. Tornien välillä 170 m korkeudella on kävelysilta jolle pääsee tavallinen pulliainenkin vierailemaan. Pääsymaksua ei ole mutta pääsylippujen määrä on rajattu ja vaikka oltiin paikalla aamupäivällä oli päivän kiintiö jo täynnä. Tänään tehtiin uusi yritys mutta olisi kannattanut ensimmäisellä kerralla lukea opasteet tarkemmin: kävelysilta ei avoinna maanantaisin. No katsotaan jos tuolla ehtisi piipahtaa kolmen viikon päästä kun tullaan takaisin Kuala Lumpuriin Borneon visiitiltä. Kaksoistorneja paremmat näköalat kaupunkiin tarjoaisi Kuala Lumpur Tower, teleliikennetorni jossa kaupunkia pääsee ihailemaan näköalakerroksesta 100m kaksoistornien kävelysiltaa korkeammalta 10 euron hintaan. Jätettiin kaupungin tarkkailu yläilmoista kuitenkin tällä erää väliin. Vaikka ei tuo 10 euroa iso sijoitus olisi ollutkaan niin sillä kuitenkin ruokailee lähemmäs kymmenen kertaa paikalliskojuista.
Huomenna taas lentokentälle ja suuntana Sabah eli Malesian osavaltio Borneon koilisnurkassa. Muistinvirkistyksenä niille itseni lisäksi jotka viettivät maantiedontunnit pulkkamäessä niin Borneo on Maailman kolmanneksi suurin saari joka kuulu 73% Indonesialle, 26 Malesialle ja loput Brunei:lle.
Tunnisteet:
Malesia
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)