torstai 28. tammikuuta 2010

Langkawi, Malesia

Langkawi alkaa olla koluttu ja matka jatkuu perjantaina Thaimaahan Koh Lipen saarelle. Lipelle on täältä alle tunnin matka speed boatilla. Lippu kustansi 130 RM (n26 eur) mielestäni aika suolailen hinta näin lyhyestä matkasta.Nyt kuitenkin niin lähellä Lipeä että täytyyhän sitä käydä katsastamassa miten saari on muuttunut kahdessa vuodessa. Hieman myös polttelee päästä katsastamaan vedenalaista elämää joten eiköhän Lipellä tule muutamat sukelluksetkin heitettyä.
Tämä Langkawi on ihan hyvä paikka rauhalliseen rantalomailuun. Mitään menomestoja täältä ei löydy niitä halajaville.Elikkäs discojytke ei täällä pauhaa ja sehän on ainoastaan hyvä asia!
Pari ihan hyvää rantabaaria löytyi jossa illalla pöydät viritellään ihan siihen rantahiekalle. Mikäs siinä nautiskellessa olutta tahi jotain drinksua meren äärellä tähtitaivaan alla ja varpaat rantahiekassa. Juuri tätä tunnelmaa sitä kaipasi kerran jos toisenkin Suomen syksyssä tarpoessa.
Tässä hieman reilun viikon mittaisessa ajassa tuli sellainen tunne että kaikki täällä on nyt nähty ja hyvä jatkaa matkaa. Kahden päivän mopoilu ympäri saarta oli ihan mukavaa ajan kulua ja siinä ajassa tuli kurvailtua saari ristiin rastiin. Eilen päästiin vihdoin testaamaan tuo cable car kyyditys n 700m korkea könkäreen päälle. Tässä oli muutama tuulinen päivä ja cable car ei kulkenut. Maisemat siellä tyhjän päällä roikkuessa olivat hienot. Kyydityksellä on mittaa n. 920m ja jyrkimmillään se kipua 42 asteen kulmassa, lippu maksoi 30 rinkulaa.
Tietysti täältä löytyy samaiset krokotiili-, käärmepuistot yms turistinähtävyydet mitkä löytää joka puolelta Kaakkois-Aasiaa niile siis no thanks.
Ruoka tosiaan hieman esim thaimaata kalliimpaa, alkomahooli halpaa. Oluttölkki marketissa 1,8 RM, ravintolassa 3-5 RM. Ensin pitää vaan bongata lukuisien minimarkettien joukosta ne harvemmat yksilöt mitkä ylipäänsä myyvät olutta, muslimimaan metkuja. Ensimmäisen rantavisiitin jälkeen täällä ajattelin virkistää itseäni kylmällä oluella kämpän terassilla ja suuntasin viereiseen minimarkettiin. No eihän sieltä kylmäkaapista tietenkään löytynyt olutta eikö myöskään seuraavasta minimarketista, eikä seuraavasta, eikä sitä seuraavasta...
Palasin kämpille pepsitölkki kourassa kun ei siinä keskipäivän porotuksessa huvittanut koko rantakatua koluta läpi. Sittemmin tuli bongattua nuo paremmat minimarketit mistä myös olutta löytää.
Eipä tässä muuta kun kamat kasaan ja suunnaksi Thaimaa.

torstai 21. tammikuuta 2010

Langkawi, Malesia

Langkawilla ollaan. Laivamatka Langkawille sujui tasaisesti, merenkäyntiä ei juurikaan ollut. Kovemmalla merenkäynnnillä matka voi olla aika "pomppuinen" tuon kokoluokan paatilla. Langkawista ei vielä ole sellaista kokonaiskuvaa muodostunut. Tänään tuli jo vähän mopoiltua ja huomenna ohjelmassa laajempi saarikierros. Tämä pääranta Pantai Cenang vaikuttaa ainakin ensivaikutelman mukaan ihan pätevältä. Olihan se taas mukava pulahtaa mereen uimaan 7 viikon tauon jälkeen. Positiivisia havaintoja on mm muuta Malesiaa halvempi olut johtuen verovapaudesta. Siinä missä Penangilla oluesta joutui pulittamaan n. 7 RM niin täällä tiger tölkki irtosi ravintelista 3 RM (0,6 eur) hintaan. Polttoaine on myös edullista. Mopon tankkiin lirisi shellin 95:sta 1,8 RM eli alle 0,4 euron litrahintaan. En huomannut katsastaa polttoaineen hintaa Penangilla joten en tiedä onko tämä edullisuus täällä  verovapauden ansiota. Langkawi on siis joiltain osin verovapaa saari, nyt en osaa sanoa mitä kaikkia artikkeleita tuo verovapaus koskee. Ainakin alkoholia se koskee ja tämä loppasuiden kannattaa pitää tämä mielessä jos Malesian matkaa on suunnitteilla. Ruokaan menee hieman enemmän rahaa mitä meni Penangilla. Täälä Pantai Cenangilla ei olla törmätty tuohon edulliseen katuruokaan mitä oli Georgetownissa tarjolla joka puolella ja tietty turisrannalla on aina vähän extraa hinnoissa. Majoitus pikku "mökissä" lähellä rantaa kustantaa 50 RM, varustuksena sänky tuuletin ja wc/suihku. Malesian omaa tuotantoa oleva ihan pätevä mopo kustantaa 30 RM vrk. Mopoa vuokrattaessa kysyttiin JOPA ajokorttia, pantiksi riitti 70RM.

tiistai 19. tammikuuta 2010

Penang Malesia

Nyt on liput ostettuna Langkawille huomiseksi. Matka taitetaan vesiteitse ja se kestänee n 3h, hintaa lipulla oli 60 RM (12eur). Tänään käytiin katsastamassa Penangin turistiranta Batu Ferringhi. Hiekkarannalla oli mittaa ihan mukavasti mutta mitää erikoista se ei tarjonnut. Merenkäynti sotki rantaveden melko sameaksi puuroksi eikä ketään näkynyt edes uimassa. Vesijettejä siinä pärräsi edestakaisin ja vetovarjoja nousi ilmaan välillä tiuhaankiin tahtiin. Rannalla oli tarjolla myös ratsastusta hevosella ja päristelyä mönkijällä. Rannan päästä päähän kävely ei tarjonnut mitään muuta erikoista kuin kylmän Tigerin rantabaarissa. Isoja hotelleja oli rannalla useita ja uusiakin rakennettiin. Olivatko ihmiset sitten iltapäivällä viettämässä aikaa hotelliensa altailla mutta rantakadulla ei turisteja juurikaan näkynyt. Batu Ferringhi sijaitsee öbaut 15 km päässä Georgetownista. Täältä Georgetownista hankin myös Thaimaan viisumin passiin koska Langkawista matka jatkuu Thaimaan puolelle tod näk Koh Lipen saarelle. Ilman viisumia ylittäessäni Thaimaan rajan maitse saisin vain 15 vrk leiman passiin. Lentämällä Thaimaahan saavuttaessa passiin lätkäistään 30 vrk leima, pelkkää kiusantekoa sanon minä! Tällä yhden entryn viisumilla saa oleskella Thaimaassa 60 vrk ja maaliskuun alkuun asti Thaimaan viisumi on maksuton.

maanantai 18. tammikuuta 2010

Penang, Malesia

Nyt täällä Georgetownissa on vähän vekslailtu majoituksia. Ensimmäinen minkä buukkasin jo etukäteen netistä oli ihan ok mutta kuitenkaan hinta/laatusuhde ei ollut ihan kohdallaan. Huoneissa oli hyvä wifi, huone oli tilava ja siisti, aamupala oli ihan onneton. 90 RM oli siitä vähän liikaa. Vaihdettiin 69 RM hotlaan. Huone oli parempi kuin edellisessä, 10 kerroksesta oli kivat näkymät kaupungin ylle, aamupala oli jo ihan keskinkertaista tasoa jolla jo nälkää vähän siirsikin. No mutta alakerrassa sijainnut ravitsemusliikee huudatti hirveetä discoteknopaskaa sellasella volyymilla että kuului jopa 10 kerrokseen. Ensin aattelin että ehkäpä näin se näin lauantaina kuuluu asiaan ja jos se sitä rauhottuisi. Sunnuntaina sama homma, musiikki loppui joskus 2:30. No nyt tänään sitten 40 RM luukku . Ihan siisti huone omalla toilettiosastolla ilman turhia hienouksia.
Aamupala ei sisälly mutta saapahan valita mieleisensä sitten kun nälkä alkaa kurnia. Ilmastointia ei ole mutta parempi vaihtoehto on hyvä propelli kun huono ilmastointi. Nimittäin tuossa 69 RM hotellissa oli ilmastointi mutta lämpötilaa eikä puhallusvoimakkuutta ei saanut säädettyä kun ei ollut mitään kapulaa. Kysyin respasta että missä kapula siihen masiinaan: It's automatic. Toisin sanoen se on on taikka off ja sen töhöttimen jos olisi pitänyt koko yön päällä niin flunssa saattaisi olla tosiasia, puhalsi nimittäin ihan suoraan sänkyä kohti. Malesian ringitin (RM) kurssi on pyöreästi 5 joten eiköhän nuo hinnat käänny euroiksi ihan kansakoulupohjaltakin :)
Tähän nykyiseen luukkuun kuuluu ilmainen wifi viereisessä kahvilassa josta nyt tätä naputtelen. Yhteys on ripeä ja tänne on hyvä paeta tuota juuri nyt vallitsevaa kuuminta keskipäivää. Vaikka tästä pikku läppäristä on vähän lisähuolehtimista ja roudaamista on tämä täällä näppärä peli. Lyhyemmälle lomalle en ottaisi mukaan, mutta nyt olen kyllä tyytyväinen tähän päätökseen kantaa tätä.
Jos sitä testailisi vähän kuvan liittämistä tähän tekstin sekaan. Yksi iltapäivä paettiin kuumutta Penang Hill kukkulalle (830m). Cable car kuljettaa huipulle hintaan 4 RM menopaluu, matka kestää noin puoli tuntia. Kuva puolimatkasta jossa vaihdettiin vaunua.

lauantai 16. tammikuuta 2010

Penang, Malesia

Nyt on muutama päivä tallusteltu Georgetownin katuja. Georgetown on Penangin saaren isoin kaupunki. Penangin saaren yhdistää manner-Malesiaan 13,5 km pitkä silta. Tämä Georgetown on kulttuurien sulatusuuni. Täälä asuu Malesialaisten ohella paljon mm Kiinalaisia ja Intialaisia. Jos Intialaista ilmapiiriä haluaa ympärilleen niin eniten sitä löytyy Little Indiasta. Muutaman korttelin kokoinen alue jossa Intialainen musiikki pauhaa ja kaupan tietysti kaikkea Intialaista. Täällä saattaa pienellä matkalla tulla vastaan Hindutemppeli, Kiinalaistemppeli, muslimien moskeija sekä kirkko. Sama kirjo on ruokakultturissa, joten täällä ei ole oikeen päässyt jyvälle minkälaista on puhtaasti Malesialainen ruoka. Paras taktiikka on patsastella ensin hetki ruokakojujen vieressä että näkee minkälaista ruokaa missäkin kojussa väännetään. Sitten vaan testailemaan. Intialaisen safkan tilaaminen oli myöskin puolittaista lottoa ensimmäisellä kertaa kun ei ollut mitään hajua Intialaisista ruokasysteemeistä. Nyt hieman sivistin itseäni internetin välityksellä asiassa ja täytyy tehdä uusi täsmäisku intialaiseen ravitsemusliikkeeseen. Hintatasoltaan Malesia tuntuu olevan hieman Thaimaata kalliimpi. Taksi lentokentältä Georgetowniin maksoi about tuplasti Bangkokkiin verrattuna, mutta Bangkokissa taksikyyti onkin todella edullista. Hotellista maksetaan nyt hyvästä huoneesta about samat mitä Bangkokissa eli 18 eur. Tämä hotelli vaihtuu tänään 4-5 euroa halvempaan vaihtoehtoon. Vaikka tuo 5 euroa tuntuu Suomen mittakaavassa pieneltä summalta niin tuolla femmalla saa täällä päivän safkat kahdelle vähän katsomalla missä/mitä syö. Tietysti jos haluaa syödä jossain porvariravintolassa niin tietysti hintataso nousee. Katukojuissa on kuitenkin helppo tutustua edullisesti moniin eri ruokiin joten a la carte ravintolat jääkööt isomman budjetin omaaville.

tiistai 12. tammikuuta 2010

Bangkok, Thaimaa

Se yöbussi Ubonista Bangkokkiin oli mielenkiintoinen kokemus. En nimittäin ole ikinä nähnyt niin täyteen ahdettua bussia. Lähettiin Ubonin bussiasemalta niin muutama joutui istumaan bussin keskikäytävällä muovijakkaralla, ei siinä mitään sitä näkee Aasian suunnalla. Porukkaa poimittiin kuitenkin lisää kyytiin alvariinsa. Välillä tuntui että pysähdyttiin jokaisen Taka-Hikiän kokoisen kylän kohdalla ja joku tuli kyytiin. Lopulta bussin käytävä oli ihan täyteen ahdettu niitä pieniä muovijakkaroita. Bussin portaissa ( 2 kerroksinen bussi) istui porukkaa ja alhaalla sama ryysis. Oli siinä muovijakkaralla varmasti pitkä yö istuskella. Nyt tiedän  miksi tämä bussifirma oli halvin kun lippua kyseltiin asemalta.
Tämä 6 päivää Bangkokissa kului ympäriinsä palloillessa. Nyt tuli testailtua myös paikallibusseja. Perus ilmastoimaton bussi kustantaa 7-8 THB eli sellaiset 0,15 eur. Melkoista lottoa kun niitä busseja on miljoonaa eri numeroa. Vaatii kyllä kartan missä on opastus noihin bussinumeroihin jos aikoo päästä perille oikeaan paikkaan. Lottoa on myös matkan kesto, riippuu ruuhkista. Eipä sky-train tai metrokaan liikoja maksa ja ne on näppäriä ja nopeita kulkupelejä jos vaan kohde on niiden reittien varrella. Tämä Bangkok on kaikesta hälinästä ja pakokaasunkatkuisista liikenneruuhkista huolimatta ihan mielenkiintoinen kaupunki. Ensi visiitillä tämä lähinnä inhotti, nyt tässä on jo tietty viehätyksensä. Huomenna sitten lentokentälle ja suuntana Malesian Penang. Ensimmäinen visiitti Malesiaan joten uuden kielen ja kulttuurin opiskelua on tiedossa.

keskiviikko 6. tammikuuta 2010

Ubon Ratchathani, Thaimaa

Tänä iltana suuntana Bangkok. Eilen käytiin kärkkymässä lippuja yöjunaan mutta kaikki halvemman luokan paikat oli täynnä. Budjettimatkalainenhan ei 1 luokassa matkusta joten bussikyydillä kohti Bangkokkia. Illalla 19:30 startti ja aikaisin aamulla Bangkokissa, hintaa n 8 euroa. Jos vertailee hintatasoa Thaimaa-Laos niin Laos loppupeleissä jonkun verran edullisempi. Laosissa ainakin Vientianen ulkopuolella majoitus on edullista, Thaimaassa transportaatio ja ruoka halvempaa kuin Laosissa. Olut on Laosissa halvempaa 640ml 5% beer lao 0,75-0,80 eur. Tästähän voi päätellä sen että reppu täyteen muonaa Thaimaasta ja suunta Laosiin...
Täällä Ubonissa ei tullut haeskeltua halvimpia luukkuja tuli majoituttua suoraan hotelliin. Hintaan 12 eur siisti ilmastoitu huone josta löytyy telkkari, jääkaappi, ilmainen (nopea) langaton netti ja aamupala. Tosiaan ruoka on edullista varsinkin jos syö katuruokaa. Syötiin joka ilta läheisillä ruokamarkkinoilla jossa valinnan varaa riittää. Pienet kojut myy halpaa ja hyvää ruokaa joka nautitaan peltipöytien ja pienten muovijakkaroiden äärellä. Perus riisi-kanahässäkät tai nuudelikeitto kustantaa n 60 centtiä annos. Vastaavasti aamumarkkinoilla voi käydä ihmettelemässä tuoreiden rehujen, lihan, kalan yms myyntiä. Sellaisen liha-kalatiskin kohdalla askel kuitenkin jotenkin automaattisesti hieman tiheni, varsinainen tuoksujen valtakunta. Markkinoilla tuli hörppäistyä yleensä aamukahvit, siellä kun saa hyvää kahvia. Nämä hotellien kahvit on mitä on, jätän mielummin väliin.

sunnuntai 3. tammikuuta 2010

Ubon Ratchathani, Thaimaa

Eilen siirryttiin Laosista Thaimaan puolelle Ubon Ratchathaniin. Don Detillä jumituttiin kahdeksi viikoksi siihen samaan majapaikkaan. Käytiin katsastamassa mm Kaakkois-Aasian suurin (laajin) vesiputous Khon Phapheng. Korkeutta tuolla putouksella ei ole mitenkään päätä huimaavasti mutta melkoinen vesimäärä siitä rynnii läpi, lähinnä siis sellainen tolkuttoman iso koski. Käytiin myös bongaamassa Mekongin uhanalaisia delffiinejä. Muutama kappale onnistuttiin veneretkellä niitä näkemään, tosin sen verran etäällä veneestä että kameran tähtäimeen niitä ei osunut. Netistä löytyy kuvia ja tietoa esim Mekong dolphin haulla. Toivotaan että kanta saadaan nousuun. Don Det oli todella leppoisa paikka, sinne täytyy ehdottomasti suunnata uudestaan. Don Detin jälkeen saapuminen about kahdensadantuhannen ihmisen asuttamaan kaupunkiin olikin taas täydellinen ympäristön muutos. Kanojen ja muiden elukoiden sijaan saa väistellä autoja ja mopoja. Toisaalta oli mukava tulla vaihteeksi taas kaupunkiympäristöön. Ynnäilin tässä juuri Laosin budjettia. Kuukauden reissaamiseen Laosissa meni kahdelta hengeltä kaikkineen 21 euroa/päivä.